SOCIAL MEDIA

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Meillä velhouduttiin. Kävimme ikuistamassa tämän imetysmatkan kuviin.


Vanhan kansan mukaan kun lasta on imetetty kolmena pitkäperjantaina, 
hänestä tulee tietäjä eli velho.

Meillä siis velhouduttiin tänä pääsiäisenä.

Enpä olisi uskonut, että näin pitkä imetystaival meille suodaan.
Aiemmin olenkin kertonut blogissani imetyksestä ja sen haasteista. 

Meidän kuopus onkin ensimmäinen jonka kohdalla imetys on onnistunut ja jatkunut näin pitkään.
Ensin onnistuimme 6 kuukauden täysimetyksessä haasteista huolimatta ja siitä vain matka on jatkunut.

Meidän kuopus on nyt 2,6 vuotta.
Huima määrä imetystä siis jo takana päin.


Velhoutumisen kunniaksi valokuvaaja Mimi&Nöde halusi järjestää ilmaisen kuvauksen johon pääsi osallistumaan 20 velhoa äidin kanssa ja me pääsimme mukaan.

Mieheni oli ottamassa myös kuvia ja juuri nämä blogissa nähtävät kuvat ovat siis mieheni ottamia.
Ehkä myöhemmin nähdään myös ne Mimi&Nöde:n ottamat kuvat kunhan ne valmistuvat.

Sää oli mitä mainion. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti vaikka kuvauksen ajaksi jätettiin takit ja pipot pois.

Meillä oli myös teemaan sopivat vaatteet ja lisäksi laitoin itselleni tummemman meikin.


Hanki oli aika upottava, mutta hyvin rämmittiin kuvauksiin varatulle jakkaralle.
Kuopus ei enää juurikaan päivisin käy rinnalla joten nyt kun hän rinnalle pääsi niin nappasi heti kiinni.

Meillä menee imetys ehkä päinvastoin miten varmaan useimmilla. Meillä siis ollaan rinnalla yleensä illalla ennen nukkumaanmenoa sekä öisin.

Useimmiten taitaa olla niin, että yöimetys lopetetaan ensimmäisenä.













 " Jos lasta imettää kolome
 pitkee perjantaita 
niin siitä tulloo
veleho eli tietäjä"

Pielavesi 1936

Ei meidän imetys vielä tähän toki päättynyt, mutta oli hieno ikuistaa tämä etappi näihin kuviin.

Velhouduttiinko muissa perheissä tänä pääsiäisenä?
Löytyykö aiempia velhoja tai jopa ylivelhoja?

Mukavaa pääsiäistä kaikille 🐰


 -Marjut-

Kuvat: Art LilyKristin I M.Hartikainen


Tykkää / Seuraa facebookissa.

Seuraa myös intagramissa. Sinne päivittyy enemmän reaaliaikaisia juttuja.
Nyt myös ARVONTA käynnissä instagramissa. Voit voittaa vapaavalintaisen Kaiko tuotteen.











torstai 29. maaliskuuta 2018

Positiivisuutta voi myös opetella vaikka välillä vituttaa lujaakin



Posiitivisuus.

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä tästä sanasta mieleen?
iloiset ihmiset vai tekopirteät ihmiset.

Ne ihmiset jotka näkevät tai pyrkivät näkemään ne hyvät puolet asioista

VAI

ihmiset jotka väkisin peittelevät huonoja asioita elämässä. Ihmisiä jotka ei pysty kohtaamaan elämän tosiasioita vaan kiertävät ikävät tunteen ja tekevät paskoistakin jutuista siedettäviä etsien niistä aina jotakin hyvää?

Nuorempana minulta on kysytty useinkin: -Miksi olet niin negatiivinen?

Aina en siis ole löytänyt niitä positiivisia asioita ympäriltäni. Joskus asiat ovat menneet niin pahasti persiilleen ja väärin kuin vain voi mennä. Etenkin nuorena ei tuntunut mikään olevan hyvin. Vaikeita asioita ei tullut käsiteltyä, mikä on varmasti varjostanut niitä hyviäkin asioita elämässä.

Monet negatiiviset asiat oli jäänyt käsittelemättä. En vain osannut. Silloin ne painoivat alas ne hyvätkin jutut elämässä.

Olen itse joutunut opettelemaan positiivisuutta. Käsittelemään asioita elämässäni ja sitä kautta olen huomannut monia hyviä asioita.

Kun vaikeat asiat on saanut pikkuhiljaa käsiteltyä, alkaa myös huomaamaan elämän positiivisen puolen. Mitkä kaikki elämässä oikeasti onkaan hyvin. Mistä voi olla kiitollinen jokaikinen päivä.

Seuraavan kerran kun maailma kaatuu päälle, muista tuoda mieleesi myös ne asiat jotka on
hyvin just nyt.

Joskus tuntuu, että ihmiset kierivät niissä huonoissa asioissa ja näin ehkä lisäävät vain pahaa oloaan.
Itse olen sortunut samaan monet kerrat. Kuitenkin huomannut ettei se mitään auta. Elämässä vain on niin paljon asioita joille ei voi mitään. Parempi ehkä hyväksyä se ja keskittyä hyvään.

Vituttaa saa sitä ei kiellä kukaan. Mutta kuinka pitkäksi aikaa siihen jää roikkumaan on toinen juttu.
Ehkä juuri tämä on se "virhe", ettei vitutuksesta osata päästää irti.

Välillä itsellä on myös työn takana löytää se lanka jolla pääsee takaisin ja pois sieltä ikävien tunteiden pyörteistä.

Ehkä tämä on kuitenkin opettelua läpi elämän. Aikansa kun niitä hyviä asiota jaksaa kelata ne tulevat jo niin selkärangasta, että seuraavan epäonnen kohdatessa pääsee jo huomattavasti "helpommalla".

Vanhempana voin kääntää tämän asian hyvän puolen esiin. Lasten kanssa käsittelemme heitä painavat asiat. Niitä ei sivuuteta vain olkapäitä kohauttamalla ja sanomalla: -Älä välitä.
Näin paha olo ei vain kerry sisälle ja jatka kasvamistaan.


-Marjut-


Instagram tililläni @m.hartikainen on käynnissä juuri nyt ARVONTA.
Voit voittaa vapaavalintaisen Kaiko tuotteen. 
Arvonta päättyy 4.4.2018 klo:18.00


Tykkää / Seuraa facebookissa.
Art LilyKristin I M.Hartikainen































maanantai 26. maaliskuuta 2018

Esikoisen 9v juhlat Tappara teemalla


Eilen juhlittiin meidän 9 vuotiasta esikoista. 
Teema ei liene epäselvä.

Meidän perheen miehet ovat kovia Tappara miehiä, lisäksi jääkiekko on esikoiselle harrastus jota pelataan kavereiden kanssa päivittäin.

Toiveena tietenkin oli Tappara-kakku ja sellainen tehtiin.


Yhteisvoimin miehen kanssa järjestettiin kekkerit ja leipomukset.
Teimme kakun samalla reseptillä kuin aiempiin juhliin tytöille. Suklaapohjat, välissä vain hieman eri täytteet, vaniljamoussea sekä suklaamoussea.

Tapparan logon tein sokerimassasta joten sekin syötävää, mutta poika halusi sen säästää.


Teimme lisäksi:
- kuppikakkuja
- kaksi suolaista piirakkaa
- Vanilja-rahkakakku suolapähkinöillä, poppareilla ja kinuskikastikkeella
ONNEA tekstin tein sokerimassasta.
- Mustikkapiirakka oli mummun tekemä
- Vihannestikkuja ja dippiä

Muut tarjottavat löytyi kaupan hyllystä:
- Liiga karkit
-Suolapähkinät
-Popparit
- Sipsit
-Viinirypäleet
- Suolatikut
- Keksit / kahta eri laatua




Tänä vuonna meillä ei ollut kynttilää vaan tähtisadetikku joka oli numero 9 muotoinen.




Kakku leikattiin isän kanssa huolellisesti jottei logo kärsi.










Osana syntymäpäiviä oli esikoisen silmäterä, 
Janne Ojasen maila Tapparan joukkueen nimikirjoituksilla. 


Tyytyväinen ja onnellinen synttärisankari.

Iso kiitos kaikille vieraille ja iso kiitos kaikille onnitteluista.


Vielä kerran oikein paljon onnea maailman parhaimmalle pojalle 💕

-Äiti, isä ja siskot-


Tykkää / Seuraa facebookissa.

Seuraa myös instagramissa. Sinne päivittyy enemmän reaaliaikaista tapahtumaa.




Esikoisen koru
itse suunniteltu
Huttaroo:n toteuttama

Tyttöjen korut
Jewellery By Pinja

Keittiön pöytä ja tuolit
Veke 



keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Revenneet vatsanpeitteet ja nyrkin kokoinen tyrä




Ensimmäisen kerran vatsanpeitteeni repesi 2009 kun esikoiseni syntymästä oli kulunut muutama kuukausi. Raskauden aikana vatsa venyy äärimmäisen paljon ja vatsalihakset erkaantuvat ja vatsanpeitteet venyvät.

Vatsalihasten erkauma oli niin sanotusti hyvin palautunut ja aloin tekemään vatsalihasliikkeitä. Ei tarvittu kuin kolme liikettä tehdä ja tunsin jotain navan alueella. Katsoin ihan peilistä, että mitä ihmettä tapahtui ja huomasin patin navassani. 

Olin kuullut aiemmin napatyrästä ja ajattelinkin tämän olevan ehkä juuri sellainen. Patin pystyi työntämään takaisin, mutta ei tarvinut kuin aivastaa niin se tuli ulos. Kipu oli aika kovaa.

Lääkärille kävin näyttämässä ja todettiin sen olevan napatyrä. Kureutumisen vaara oli suuri joten leikkaus saatiin järjestettyä pian. Kureutuminen tarkoittaa sitä, että suoli voi jäädä jumiin tuohon reikään joka oli vatsanpeitteissä ja se voi johtaa suolen kuolioon koska veri ei pääse kiertämään.

Tähän sain myös ohjeen hakeutua välittämästi päivystykseen leikkaukseen mikäli en saa työnnettyä pattia takaisin sisään.

Tyrä korjattiin leikkauksella. Reikä vatsanpeitteissä ommeltiin kiinni, samalla vatsan sisään ommeltiin verkko jottei sieltä tulisi enää mitään läpi myöhemminkään. 


Toisen raskauden jälkeen 2012, aloitin liikunnan ja jälleen ajattelin, että kroppa on sen verran hyvin palautunut jotta voisin aloittaa. 

Jälleen tapahtui sama, mutta nyt navan yläpuolelle johon verkko ei enää yltänyt.
Sitä ei lähdetty korjaamaan heti. Siinä ei ollut samankaltaista isoa kureutumisen riskiä kuin aiemmin navassa. 

Eikä kyllä kauan mennytkään kun tulin kolmannen kerran raskaaksi.
Kuten olen aiemminkin jo kertonut tämä kolmas raskaus päättyi lapsen kuolemaan.

  Meni kolme kuukautta kun lääkäri tahtoi arvioida vatsassa olevan tyrän ja sain kirurgille lähetteen. Tyrä oli tottakai kasvanut kun vatsanpeitteet olivat revenneet entisestään uuden raskauden myötä.

En kuitenkaan ollut siinä vaiheessa milläänlailla kunnossa. En henkisesti enkä fyysisesti, että olisin leikkaukseen edes voinut mennä. 

Myös toive raskautumisesta mietitytti tyrän suhteen. Päätimme toisen lääkärin kanssa ettei leikkaukseen lähdetä kuin vasta sitten kun lapsiluku on täynnä. Koska suurella todennäköisyydellä vatsanpeitteet repeävät taas uudesta kohdasta.

Nyt neljännen raskauden jälkeen vatsanpeitteet ovat jo niin revenneet, että kaikki liikkuminen sattuu todella paljon. Voisin kuvailla kipua samanlaiseksi kuin lyötäisiin veitsellä vatsaan joka liikkeessä.

Tässä vaiheessakaan en ajatellut leikkausta, koska minulla oli pieni vauva hoidettavana ja imetettävänä. Kivun kestin ihan hyvin.


Olemassa on tyrävöitä jolla saadaan painettua tyrä kohtaa sisäänpäin jolloin kipu hieman helpottaa. En kuitenkaan jaksanut perehtyä asiaan tuossa kohden ja sain idean kokeilla näitä hoikistavia / vatsaa litistäviä alusvaatteita ja niistä sain avun. Tosin ne litistivät vatsanaluetta tyrän kohdalta ihan hyvin, mutta sai aikaan muualle kehoon tursuavia makkaroita. Mutta kipu helpottui sen verran etten jaksanut välittää kosmeettisesta puolesta.

Nyt kun kuopus on jo 2,6 vuotias olen täysin valmis leikkaukseen. Nyt ollaan jo siinä kohden, että kipuun ei auta enää mikään, ei edes särkylääkkeet. En voi liikkua ilman järkyttävää kipua, en edes olla paikallani ilman kipua. Tyrä on jo suunnilleen nyrkin kokoinen. Kureutumisen vaaraa ei pitäisi olla. Tämä on kuitenkin jo niin ääripäätapaus ja sainkin heti ajan leikkaukseen.

En tiedä onko lapsiluku täynnä, mutta enää en pysty pitkittämään leikkausta.

Leikkausaika on nyt sovittuna huhtikuun alkupuolelle. En malta odottaa, että vihdoin pääsen leikkaukseen ja sen myötä liikkumaan ja elämään normaalisti. Tähän asti en ole voinut harrastaa minkäänlaista liikuntaa. Paristi olen käynyt luistelemassa ja kävelylenkkejä olen tehnyt hieman särkylääkkeiden avulla, mutta ne eivät tosiaan auta enää enkä voi niitäkään joka päivä syödä.

Itse olen tästä aiheesta löytynyt todella niukasti tietoa joten halusin jakaa tämän teidän muiden kanssa.

Mikäli haluat kysyä aiheesta lisää laita rohkeasti kommenttia tai vaikka sähköpostia.
Autan parhaani mukaan.


-Marjut-


Tykkää / Seuraa facebookissa.

Seuraa myös instagramissa. Siellä on enemmän reaaliaikaisia tapahtumia.





























sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Korvaamattomat 9 vuotta kotiäitinä


Ensi viikolla esikoiseni täyttää 9 vuotta. Tähän aikaan yhdeksän vuotta sitten olin jäänyt pois työstä ja odottelin esikoisen syntyvän pian.

Voiko olla, että aika on mennyt näin nopeasti eteenpäin. Paljon on tapahtunut tämän yhdeksän vuoden aikana. Paljon iloa, mutta myös paljon surua.

Kotiäitiys on ollut minulla itsestään selvä asia kun lapset ovat syntyneet. Moni on miettinyt millä rahat riittävät kotona olemiseen. Eihän se helppoa olekaan. Silloin mennään aika tiukilla ja välillä todella tiukilla. Itselle se on ollut luopumista monista asioista, mutta onneksi onnellisuus tulee muista asioista kuin uusista käsilaukuista tai ravintolailloista.

Toki onhan nämäkin kivoja juttuja, mutta se aito onnellisuus tulee jostain aivan muualta. Minulle se tulee lapsista ja perheen yhdessäolosta.

Meillä oli juuri viiden vuoden väli, että pääsimme hetkeksi kahdestaan mieheni kanssa viettämään aikaa. Olimme peräti kuusi tuntia poissa kotoa. Toki useimminkin voisimme olla kuin viiden vuoden välein, mutta tähänkin on niin tottunut ettei sitä juuri edes ajattele.

Välillä kotiäitiys on senttien laskemista ruokakaupassa. Nipistämistä omista tarpeista jotta voi panostaa lapsiin. Sen kyllä teen enemmän kuin mielelläni. Keinoja pärjäämiseen kyllä löytyy kun jaksaa vain miettiä.

Kaikki eivät tyytyisi varmaan tähän osaan, mutta onneksi jokainen voi tehdä päätöksen itse omalla kohdallaan.

Voimia vieviä aikoja toki on ja uskon, että työelämässä pääsisi helpommalla jossain määrin. Kotiäitiydestä saan kuitenkin enemmän kuin se ottaa. Lapset ovat vain kerran pieniä eikä niitä aikoja takaisin saa. Tämä on täysin korvaamatonta aikaa.



Lumi-Lilja 11.7.2014 💖 🐦



-Marjut-

Äiti neljälle lapselle.


Tykkää / seuraa facebookissa.
Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seuraa instagramissa.
@m.hartikainen






Rannekello
Daniel Wellington
Keskisen Kello Oy.




perjantai 16. maaliskuuta 2018

Tarviiko kaikesta avautua.



Muutaman kerran kun olen kirjoittanut jotakin henkilökohtaista, on sanottu, että tarviiko siitä kaikille kertoa. Eikö riitä, että läheiset tietävät.

Mistä johtuu tämä ettei juuri mistään saisi puhua ääneen?
Häpeäkö siellä nostaa päätään? Tai tässä tapauksessa myötähäpeä minua kohtaan.

Minua ei todellakaan hävetä puhua tärkeistä asioista ääneen. Parhaimmassa tapauksessa ne voivat olla avuksi jollekin toiselle ihmiselle tai heidän läheisilleen jotka tällä hetkellä painivat samojen asioiden kanssa tai ovat olleet joskus samassa tilanteessa.

Ei asiat puhumattomuudella muutu. Vertaistuki monessakin asiassa on ennemminkin hyvä kuin huono asia. Joskus sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Tuon tiedon tuskan varmasti kestää jos voit esimerkiksi huomata toisten kokemusten perusteella jotakin tärkeää.

Jos itse mietin jotakin positiivista esimerkiksi omasta syömishäiriöstä niin yksi tärkeimmistä on se, että voin jakaa tietoa jota muut voivat käyttää hyödykseen. Yksi asia jota en silloin nuorena tyttönä osannut edes ajatellut oli se, että meinasin myöhemmin jäädä syömishäiriön takia lapsettomaksi. Se on yksi asia mistä pitäisi myös enemmän puhua ääneen.

Reilu vuosi sitten kerroin TIA-kohtauksestani. Siihenkin moni kommentoi ettei itse olisi edes välttämättä ymmärtänyt hakeutua hoitoon ennen kuin olisi jo voinut käydä pahemminkin.

En kyllä itsekään meinannut alkuun mennä, mutta onneksi mieheni patisti minut lääkäriin. Tästäkin kokemuksesta voi olla jollekin muulle apua esimerkiksi ennakoivien oireiden tunnistamisessa.

En tarkoita tietenkään, että kaikkien pitäisi puhua jos ei halua, mutta en ymmärrä sitä miksei muutkaan saisi.

Eihän tästä mitään haittaa luulisi olevan kenellekään, päinvastoin.

Mutta mikäli tuntee ettei siitä ole juuri itselle hyötyä niin ei se tarkoita etteikö joku muu joskus voisi lukemastaan hyötyä.

-Marjut-


Tykkää / seuraa facebookissa.
Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seuraa instagramissa. Sinne päivitän myös enemmän reaaliaikaisia tapahtumia.
@m.hartikainen



VINK VINK
-20% KOODILLA: ARTLILY20
www.keskisenkello.fi
Koodi on voimassa 31.3.2018 asti.
Koodi ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin, eikä se käy Suunto, Polar, Garmin tai Sinn -tuotteisiin.








keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Daniel Wellington rannekello + ALEKOODI


*Kaupallinen yhteistyö
  Keskisen Kello Oy

Jonkin verran näitä kelloja on vilissyt blogeissa ja somessa myös minun silmiini. 
Olen aika hitaasti lämpenevä ja ottaa aikansa, että innostun jostakin oikein kunnolla. Näin kävi alkuun myös rannekellojen kohdalla. Hetken kuluttua kuitenkin ihastuin ja nyt kun kello on omassa ranteessa, olen myyty.

Daniel Wellington kellot ovat ajattomia ja tyylikkäitä. 
Malleja löytyy niin naisille kuin miehille ja
nämä sopivat hyvin arkeen kuin juhlaankin. 


Ihastuin erityisesti tähän malliin. Siinä on musta kellotaulu ja ruusukullan värinen ranneke joka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Kello on myös roisketiivis joka on hyvä lisä perheenäidin rannekellossa.


Ranneketta on todella helppo lyhentää oikean kokoiseksi eikä mitään paloja tarvitse irroitella. Pakkauksen mukana on pieni apuväline jolla saa helposti klipsin auki jolla voi säätää pituutta.


Tässä vielä linkki juuri tähän Daniel Wellington rannekelloon, mikäli kiinnostuit lukemaan lisää.


Sain myös teille lukijoille alekoodin jolla saatte

 -20%

www.keskisenkello.fi valikoimista. 

KOODILLA: ARTLILY20

Koodi on voimassa 31.3.2018 asti.
Koodi ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin, eikä se käy Suunto, Polar, Garmin tai Sinn -tuotteisiin.


Kannattaa hyödyntyy myös tulevaa äitienpäivää ajatellen.
Valikoimista löytyy mm. kelloja ja koruja.

Ihanaa viikkoa 💕

-Marjut-

Tykkää / seuraa facebookissa.

Seuraa myös instagramissa. Sinne päivitän enemmän reaaliaikaisia juttuja.