SOCIAL MEDIA

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Leikkauspäivä lähestyy. Odotan sitä kuin pieni lapsi joulua.



Aiemmin kirjoittelinkin revenneistä vatsanpeitteistä ja nyrkin kokoisesta tyrästä.
Tässä linkki postaukseen mikäli se jäi lukematta Revenneet vatsanpeitteet ja nyrkin kokoinen tyrä.

Kerroin myös, että leikkaus on ihan tässä huhtikuun alkupuolella.
Kyllä leikkauspäivä on lyöty lukkoon. Ihan näille päiville. Olen laskenut päiviä ja melkein jo tunteja.

Odotan jo todella paljon leikkausta. Viime päivinä vatsani on ollut todella kipeä ja liikkuminen hyvin minimaalista. Kävelylenkeistä on voinut vain haaveilla jo pidemmän aikaa. Päivät ovat menneet kotona, omalla pihalla tai pikaisena kauppareissuna tms.

Tyrä on aina vaikeuttanut liikkumista, mutta nyt jo aivan liikaa. Välillä jopa hengittäminenkin sattuu.

Nukutus leikkauksen ajaksi hieman jännittää vaikka onhan minut ennenkin nukutettu. En kuitenkaan ole ottanut siitä sen isompaa stressiä. Kivutkin ovat sitä luokkaa, että olisin valmis vaikka nyt heti hyppäämään leikkauspöydälle.

Välillä minulla on kuitenkin ollut harhaileva ajatus joka monella muullakin ehkä on:
-Mitä jos en heräisikään?

Millaisia ajatuksia nukuttaminen herättää sinussa?
Tai millä fiiliksillä itse olet leikkauksiin lähtenyt?


-Marjut-


Tykkää / seuraa facebookissa.
Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seuraa myös instagramissa. Sinne päivitän enemmän reaaliaikaisia tapahtumia.
@m.hartikainen








4 kommenttia :

  1. Sulla on mun mielestä tosi kiva blogi! Kiinnostavia tekstejä ja aiheita :) Ja vastaus lopun kysymyksiin, niin nukutus on musta tosi jees! Ihana kun saa nukkua :D

    ps. Oon meinannut monesti sulle aiemminkin kommentoida, mutta kun luen mobiililla yleensä blogeja niin sun tapauksessa nimimerkki ja kommenttikenttä menee jotenkin päällekkäin niin, että ei voi kirjoittaa :( Piti nyt tulla ihan sun takia koneelle! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kuulla, että tykkäät <3 Nämä kommentit antavat kummasti virtaa ja piristystä pitkäksi aikaa :) Mikähän kumma siinä on, että menevät päällekkäin? Mutta kiitos kommentista ja ihanaa viikkoa sinulle <3

      Poista
  2. Omasta nukutuksesta ei ole muistikuvia. Aloin kouristella raskausviikolla 25 kahdeksan vuotta sitten, jonka seurauksena päädyttiin hätäsektioon. Olin muissa maailmoissa jo ennen nukutusta, eli en edes tietoinen siitä että mennään sektioon. Ja herätessäkin pohdinnat olivat vain lapsessa joka oli vauvateholla itse kuolemankielissä samalla kun minä makasin muutaman päivän aikuisten teholla. :/ Muut sektiot menikin hereillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen kokemus. Ei tuossa kohden kyllä nukutusta ehdi miettimään. Huh huh. Mitä tapahtui kun aloit kouristelemaan?

      Poista