Jonkin verran sosiaalisessa mediassa näkyy tämä ilmiö.
Ensimmäinen päivitys joka vastaan tulee...
Voi v**tu just sain siivottua keittiön ja nyt se kullannuppu teki näin... ja kuva kylkeen.
Jokainen vanhempi kokee tämän, että juuri siivottu osa-alue kotona sotketaan sekunneissa tai viimeistään päivän mittaan. Riippuu päivästä.
Olen usein miettinytkin miksen itse keksinyt päivittää tuota???
Siksi että lapsia on jo useampi. Se on jo niin tuttua ja osa jokapäiväistä arkea etten edes huomaa valittaa siitä. Saatika että jokainen valitus päätyisi sosiaaliseen mediaan.
Toki hauskoja kommelluksia on välillä hauska päivitellä ja selailla muiden hauskoja päivityksiä.
Siinä menee kuitenkin raja, että lasta pidetään pellenä ja muiden vanhempien viihdyttäjänä sosiaalisessa mediassa.
Enkä väitä ettenkö itse menettäisi hermoja vanhempana, jokainen menettää.
Myös tapa jolla kuvia ja tekstejä jaetaan vaikuttaa paljon onko se hassun hauska kuva teidän arjesta vai kuva lapsesta jonka vanhemmalla on tarve esiintyä yliarkisena ja mahdollisimman epätäydellisenä jotta voisi tavoittaa muiden vanhempien "hyväksynnän".
Myös tapa jolla itseään kutsuu paskaksi äidiksi.
Saako sillä hyväksyntää paremmin?
Saako sillä hyväksyntää paremmin?
Vai mitä sillä saa?
Kukaan vanhempi ei ole täydellinen ja tuskin moni itseään paskaksi väittävä vanhempi on paska.
Huono omatunto asioista kertoo sinun olevan välittävä vanhempi, ei paska.
Toisinaan tuntuu että tässä luodaan toista ääripäätä sille entisaikain kiiltokuva vanhemmalle, mutta eikö voisi kuitenkin etsiä mielummin sen kuuluisan kultaisen keskitien?
Onko korostettu epätäydellisyys nykyajan täydellisyyttä?
-Marjut-
Seuraa facebookissa
sekä instagramissa
Lähetä kommentti