SOCIAL MEDIA

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Tuntuuko kehut turhalta nuoleskelulta


Oletko koskaan laittanut merkillä, kuinka usein kehut muita tai onko kehujen vastaanottaminen sinulle vaikeaa?  Mitä luulet mistä voisi johtua, että suurimmalle osalle suomalaisista kehuminen on hankalaa ja myös sen vastaanottaminen?

Aiemmin olen kirjoittanut blogiini tekstin, jossa kerroin ettei minua ole kasvatettu kehuilla. Kehuja ei siis juurikaan jaettu lapsuudessa, kotona, koulussa kuin missään muuallakaan. Tämä sama ilmiö on tuttu monesta suomalaisesta kodista, ainakin tuohon aikaan. 

Muistan kouluajoilta myös tämän ivallisen kehumisen, jolloin kehu oli tarkoitettu vain pahoittamaan toisen mieli. Eli sitä ei tarkoitettu oikeasti. Tämä on saattanut olla myös yksi syy siihen minkä takia minun on ollut vaikea ottaa kehuja vastaan aina aikuisuuteen saakka. Todella huono itseluottamus on varmasti vaikuttanut tähän, ja paljon. En voinut uskoa, että kukaan voisi oikeasti pitää minua esimerkiksi nättinä. Tällaiset kehut otin lähinnä ilkeilynä. 

Pidin sitä myös joskus pelkkänä nuoleskeluna ja se päti myös siihen etten itse uskaltanut kehua aina vaikka olisin halunnut, koska pelkäsin muiden ajattelevan samoin heille annetuista kehuista. Olen aina kuitenkin ollut parempi kehumaan muita kuin itseäni, koska vaatimukset itseäni kohtaan ovat aina olleet niin korkeat. Samaa en ole vaatinut koskaan muilta.

Kehumattomuuteen olen törmännyt myös työelämässä. Silloin kymmenen vuotta sitten ja sitä ennen, kunnes minusta tuli kotiäiti. Hyvin harvoin jos ollenkaan jaettiin kehuja. Monesti kävi myös niin, että työpaikkaa vaihtaessa sai lukea suosituksista sitten ne kehut. Muutaman kerran esimies kertoi monet asiakkaiden antamat kehut minulle vasta, kun lopetin työskentelyn kyseisessä yrityksessä. Kuinka paljon näiden kehujen saaminen olisi motivoinut minua entistä enemmän työhöni. Mitä ajateltiin sitten tapahtuvan jos kehut olisi kerrottu sitä mukaan, kuin niitä annettiin? Miksi ne piti "pimittää"?

Vuosien saatossa olen saanut enemmän itseluottamusta ja uskallan sanoa asiani ääneen, joten kehun myös muita enemmän. Kehuja tulee ihan spontaanisti ja sanon ne ääneen sen sijaan, että pitäisin ne itselläni. Minulla ei ole tarvetta nuoleskella ketään vaan sanon ne puhtaasti siksi, että olen sitä mieltä. Joillekin saattaa tulla myös kateus tai häpeä esteeksi toisten kehumiselle. Saatetaan ajatella miksi itse ei osaa, miksi itse ei pysty. Sitä kautta saattaa myös tulla alemmuuden tunnetta ja siksi myös häpeä.

Kaikkien ei tarvitsi osata samoja asioita ja jokainen on ainutlaatuinen.

Itsevarmuus on antanut enemmän uskallusta kehua aina, kun siltä tuntuu. En pelkää, että muut ajattelevat sen olevan nuoleskelua tai sitten on vain ajateltava se niin etten voi olla vastuussa jokaisen ajatuksista ja tunteista, enkä niille voi mitään vaikka kehuni onkin vilpitön. Olen myös oppinut ottamaan kehuja vastaan, mutta joissakin tapauksissa epäilen niiden tarkoitusperää, etenkin kun niitä tulee lähes päivittäin vierailta mieheltä, muiden epämääräisten kysymysten ohessa.

Osaatko kehua myös itseäsi? Minulle tämä on vielä työn alla, koska olen aina ollut huono kehumaan itseäni vaikka itseluottamusta onkin tullut. Tämä olisi tärkeä taito osata. Tämän kaiken voi opetella, niin muiden kuin itsensä kehumisen, kuin myös kehujen vastaanottamisen. Näitä olen opetellut itsekin, siinä samassa kun olen opetellut elämää ja itseni parempaa ymmärrystä.

Aina kannattaa kehittää itseään, se rikkoo opittuja rajoja, antaa positiivista energiaa itselle sekä muille ja ennen kaikkea ymmärrystä omaa elämää kohtaan.

Millainen kehuja sinä olet?





18 kommenttia :

  1. Omia lapsia on helppo kehua, mutta harvemmin sitä tulee puolisolle tai itselleen annettua kehuja 🤔 oon sitä mieltä et sekä kehuminen että kehun vastaanottaminen on taito joka kannattaa opetella 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se on hyvä taito osata. Vielä, kun osaisi itseäänkin edes välillä kehua :)

      Poista
  2. Tämä vaatii ehdottomasti useimmilla suomalaisilla treenaamista; niin kehuminen kuin niiden vastaanottaminenkin :)

    VastaaPoista
  3. Itse kehun aina, myös työyhteisössä. En nuoleskele ketään, vaan kehu saa ihmisen hyvälle mielelle ja parantaa myös työyhteisön olotilaa ja suorituskykyä.

    VastaaPoista
  4. Moikka, puhutteleva postaus. Itse osaan kehua muita, ja musiikin ammattilaisena tiedän, miten tärkeätä on sanoa ne kehut ääneen juuri kyseiselle ihmiselle. Kehua ei kuitenkaan koskaan voi saada liikaa. Välillä en ole itse osannut ottaa kehuja vastaan.

    Itse kirjoitin juuri blogissani positiivisesta ajattelusta arjen voimavarana. Tervetuloa tutustumaan:
    https://muusikonarkea.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milja <3 Olen samaa mieltä, että kehuja ei voi koskaan saada liikaa :)

      Poista
  5. Mä oon hyvä kehumaan. Pyrin siihen, että kehun jotain päivittäin. Syystä tietenkin. Siitä tulee vastaanottajalle niin hyvä mieli ja musta on kiva kannustaa ihmisiä siinä, missä ovat mielestäni onnistuneet erityisen hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa <3 Moni saa tarvitsemaansa vahvistusta juuri kehuista ja kannustuksesta :)

      Poista
  6. Kiitos tästä kirjoituksesta! Osaan kehua muita ja tahdon aina sanoa sen myös ääneen, jos ajattelen jotain :) Pienetkin huomiot ja kehut piristävät todella paljon ja tuovat hyvää mieltä. Näin vanhemmiten on myös oppinut ottamaan kehuja vastaan vähättelemättä toisen sanomaa kehua (mikä myöskin hyvin perinteinen reaktio jos joku sanoo kehuja). Meillä on tyttären kanssa myös tapana kehua toinen toistamme ja olen iloinen, että myös hän osaa jo huomioida toista ihmistä niin hyvin vaikka ikää on hieman alle 4v! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Janina <3 Tuo vähätteleminen on hyvin tuttu reaktio ollut myös itselleni :) Meillä myös lapset osaavat kehua, mikä on ihana huomata <3

      Poista
  7. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!
    Minun on pitänyt myös opetella tuo kehuminen. Toisten kehuminen on minulle ollut helpompaa kuin itse ottaa kehuja vastaan. Mutta ikä on tehnyt tehtävänsä kummassakin. Nykyään otan ilolla vastaan kaikki kehumiset ja mielelläni kehun muita, välillä tuntemattomiakin ihmisiä, kun tilanne tulee vastaan.
    Kaunis kehuminen / kiitos tuo auringonsäteen päivään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula, mukava kuulla, että pidit kirjoituksesta <3 Itsekin kehun myös tuntemattomiakin ihmisiä. On ihan totta, että kaunis kehu tai kiitos piristää päivää :)

      Poista
  8. Kehuja tulee annettua paljon lapsille töissä, mutta ei tosiaan niin paljoa omassa arjessa. Täytyykin kiinnittää siihen huomiota! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, pienet ansaitsevat pajon kehuja :) Monesti sitä kuuleekin, että kehut saattavat sitten jäädäkin omasta arjesta ihan huomaamatta.

      Poista
  9. Mä tykkään kehua paljon, tuttuja ja tuntemattomia. Musta on ihanaa antaa kehuja ja kuulijalle hyvän mielen :) mutta jos mua kehutaan, niin meen vaikeaksi ja vaivaannun. Viime vuosina tosin oon opetellut, että ihan jo pelkkä kiitos on hyvä alku opettelemaan vastaanottamaan kehuja :)

    VastaaPoista
  10. Itsensä kehuminen? Mitä se on? :) Juu, ei - ei ole olenkaan alaani. Siksipä mieheni kehuja on vaikea ottaa vastaan ja monesti vinttaan ne vain sanomalla "ok" tai "kiva". Sitä kun ei ole sinut oman peilikuvansa kanssa, on hirmu vaikea kehua itseään tai ottaa kehuja vastaan. Tässä onkin juttu, mitä joudun työstämään varmaan koko ikäni.

    VastaaPoista